Salolainen: Sota on rauhaa

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolaisen mukaan Afganistanissa käydään sotaa, mutta se ei ole kansainvälisen oikeuden kannalta ongelma sillä sota on itse asiassa rauhaa. Uudet saksalaisarviot kuvastavat Salolaisen mielestä Afganistanin taistelujen entistä rauhallisempaa luonnetta. Epämääräisyys käsitteissä kuitenkin jatkuu.

Salolainen (kok.) on valmis puhumaan sodankäynnistä Afganistanissa, mutta kutsuu sitä mieluummin rauhankäynniksi.

- Kun seurataan asiaa ulkoapäin niin voidaan sanoa, että siellä käydään sotaa. Varsinkin kun katsoo niitä muotoja, joita taistelut ovat saaneet pahimmilla paikoilla Helmandissa. Tietysti voidaan sanoa, että siellä käydään sotaa. Mutta eikö se vaan olisi kaikkien kannalta paljon helpompaa kutsua sitä rauhaksi?

Salolainen muistuttaa, etteivät Saksankaan johtajat määrittele yksiselitteisesti Saksan olevan sodassa. - Liittokansleri Merkel ei sano ihan selvästi, että tämä nyt on sota. Hän sanoo että se on "sodankäyntiä tai sotaa". Tietämättömyys on voimaa tässäkin asiassa.

Myös Suomen Rauhanturvaajaliitto on ilmaissut ärtymyksensä Suomessa käydystä keskustelusta. Päivittäinen työ maan jälleenrakennuksessa ja paikallisväestön luottamuksen hankkimisessa jää usein uutisissa vähemmälle huomiolle.

- Ollaan me muutama talo rakennettukin niiden pommitettujen tilalle, mutta media aina keskittyy vaan niihin ISAFin räjäyttämiin siviileihin. Niitähän nyt on täällä ihan liikaa muutenkin. Voisvat mieluummin filmata meitä, me näytetään nimittäin melkosen hyviltä näiden rynkkyjen kanssa. Tsekkaa.

Rauhanturvaajilla oli julkisuuskuvaan muutakin tarkennettavaa. Moni halusi muistuttaa, että Afganistanissa palvelevat ovat vapaaehtoisia. Esiin tuotiin paljon myös sitä, että reserviläisten ja ammattisotilaiden kansainvälisistä tehtävistä saama kokemus parantaa kotimaan puolustuskykyä.

Tältä pohjalta moni rauhanturvaaja kaipasikin Suomelta jopa laajempaa läsnäoloa Afganistaniin. Toiveissa oli oma vastuualue, kun tällä hetkellä suomalaiset toimivat ruotsalaisten alaisuudessa. Aktiivisempaa roolia kaivattiin paikoin jopa taisteluja kaihtamatta.

- Ei me mitään nössöjä olla. Vittu ku pitää aina noita ruottalaisia totella, alkaahan se jo vähän nyppiä. Eikä perkele pääse ees tappamaan ketään. Se saksalaisten räjäyttämä öljyrekka oli esimerkiksi ihan vitun siisti.

Jyri Häkämies: Itsenäinen Suomi ei enää mahdollinen

Itsenäisyys ei ole Suomelle enää mahdollista eikä kyse ole edes valinnan mahdollisuudesta, puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) totesi torstaina Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vuosikokouksessa.

Suomi on kaikissa tilanteissa riippuvainen muista maista, ja Lissabonin sopimus velvoittaa poliittisen päätäntävallan luovuttamiseen Euroopan Unionille.

"Globalisaatio ja laajat riippuvuussuhteet ovat luoneet tilanteen, jossa itsenäisyys ei ole enää mahdollinen", hän sanoi.

Puolustusministeri luonnosteli omia näkemyksiään seuraavalla vaalikaudella, jonka aikana on odotettavissa runsaasti muutoksia. "Kun presidentin valtaoikeuksista ollaan jo luopumassa ja eduskunta ulkoistettu Brysseliin, kai tätä hyväksi havaittua tehostamista voidaan jatkaa."

Puolustusvoimien miesvahvuutta supistetaan, eduskunta lakkautetaan ja koulutusta sopeutetaan, hän luetteli. Vaikka 2020-luvun Suomi on nykyistä oleellisesti pienempi, se on kansainväliseltä kilpailukyvyltään EU:n kirkkainta kärkeä.

Häkämiehen mukaan kaikkea Suomen kaipaamia osa-alueita ei hoideta omin voimin, vaan joillekin osaamisen aloille vahvuuksia haetaan ulkomailta. Esimerkiksi Turkua on jo kaavailtu ulkoistettavaksi Ruotsiin. Samalla Suomi voi vastaavasti saada hoidettavaksemme jonkin toisen maan alueita.

"Ollaanhan me jo nyt myyty suurin osa valtion infrastruktuurista ulkomaille. Koko maasta ei luovuta, mutta keinot muuttuvat."